TAUSTATIETOA HAUKIPUTAAN MIESKUOROSTA
Mieskuoro on aloittanut toimintansa Martinniemen musiikkiyhdistyksen yhteyteen 1.5.1934 perustettuna Martinniemen lauluseurana. Kuoron ensimmäinen johtaja oli kanttoriurkuri, pianisti Ahti Karjala. Sotien jälkeen vuonna 1944 kuoro sai johtajakseen Rauma-Repolan Martinniemen tehtaiden lautatarhanhoitajan, intomielisen ja taitavan musiikkimiehen Urho Lankilan. Kuoron nimeksi tuli samalla Martinniemen Laulumiehet ja sen pääasiallinen tehtävä oli tuolloin toimia yhtiön tilaisuuksissa ohjelmien monipuolistajana. Tuohon aikaan kuoron harjoituksiin Martinniemen Kerholaan kuljetettiin laulajia yhtiön autoilla myös muualta pitäjästä. Kuoro toimi noin 20-miehisenä, mutta saattoipa joskus olla esiintymisiä sitenkin, että jossakin äänessä oli vain yksi laulaja. Viulusti, director musices Urho Lankila johti kuoroa aina vuoden 1972 toukokuun loppuun asti tehden varsin mittavan työn kuoron ja samalla myös Martinniemen orkesterin johdossa.
Vuoden 1972 syksyllä kuoron johtajaksi saatiin haukiputaalainen opettaja Pekka Manninen. Kuoro aloitti voimakkaasti uuden ohjelmiston harjoittelun ja samalla kuoron yltä karisi tehdaskuoron maine. Pekka Manninen aloitti äänenmuodostusharjoitukset ja kiinnitti erityisesti huomiota sointupuhtauteen. Kuoron nimeksi otettiin Haukiputaan Mieskuoro, joskin virallistaminen nimen osalta jäi 80-luvun alkuun. Kuoro siirtyi harjoittelemaan keskelle pitäjää, Kirkonkylän ala-asteelle, mistä vuoden 1997 syksyllä siirryttiin seurakunnan antamiin harjoitustiloihin Kirkonkylän seurakuntakotiin. Sittemmin on siirrytty harjoittelemaan paremmin kuorolle sopiviin tiloihin Kellon seurakuntatalolle. Tiivis harjoittelu kantoi hedelmää ja kuoro saavutti kuoronjohtaja Eino Hännisen johdolla Vaasan Klemetti-juhlilla 1976 mieskuorojen B-sarjassa kunniakkaan toisen sijan. Eino Hänninen johti kuoroa vuodet 1975 ja 1976 ja toi kuoroon aiemmasta poikkeavaa temperamenttisuutta. Vuonna 1977 Pekka Manninen tarttui jälleen tahtipuikkoihin. Harjoittelu tiivistyi, kuoron menestys jatkui ja tästä osoituksena kuoro nimettiin ensimmäisenä maaseutukuorona Vuoden kuoroksi vuonna 1980.
Vuonna 1984 kuoron johtajaksi tuli Oulun kaupungin orkesterin huilisti, director cantus Simo Säilänne, joka toimi kuoron johtajana vuoden 2009 loppuun. Simo Säilänne sovelsi teosten musiikillisten kokonaisuuksien hallintaa kuoromusiikkiin ja toi myös uutta temperamenttia kuoroon. Simon johdolla kuoro vieraili vuosien myötä mm. Unkarissa, Ruotsissa ja Latviassa pari kertaa, Italiassa, Espanjassa ja Tanskassa. Vuosina 2004 ja 2005 kuoro piti Dannyn ja DVoicen kanssa kolme konserttia Haukiputaan Teatterikuopalla, kaksi konserttia Madetojan salilla ja yhden konsertin Kanarialla yökerhossa, jossa ei ollut koskaan esiintynyt mieskuoroa. Jamppa Tuomisen muistokonsertteja Simon johdolla pidettiin Madetojan musiikkikeskuksessa, Toppilan Möljällä ja Torniossa.
Vuoden 2010 alussa kuoron eteen asteli nuori Mihkel Koldits. Mihkel on näiden vuosien aikana saanut uuden innostuksen nousemaan kuorolaisten mieliin. Harjoitusaktiivisuus on kasvanut ja olemme saaneet uusia laulajia kuoron toimintaan mukaan. Kuoron viihteellisten esiintymisten määrä on kasvanut, mutta perinteisiä esiintymisiäkään ei ole jätetty tekemättä. Kuoromme ystävän
Mikko Alatalon 60 v-juhlakonserttien sarja laulettiin Mihkelin johdolla Madetojan musiikkikeskuksessa ja Espanjan Aurinkorannikollavuonna 2011. Ohjelma koostui Mihkelin kuorollemme sovittamista Mikon lauluista, joissa Mikko lauloi soolo-osuudet. Vuonna 2013 pidimme Madetojan musiikkikeskuksessa yhdessä Jukka Pojan kanssa Veikko Lavin laulujen konsertin.
Mihkelin ammattitaitoinen johtaminen/harjoittaminen on kehittänyt kuoron sointupuhtautta ja rytmillistä tarkkuutta. Kuoron laulutekniikan kehittyminen ja stemmojen sointipuhtauden parantumi-nen johtuu kuoron harjoittelun tarkkuudesta. Mihkelin kuorolle sovittamien viihdelaulujen rytmillisyys ja melodian vaihtuminen stemmojen välillä on kehittänyt kuoron laulajia laulamaan kuuntelemalla. Eri harjoitusmuotojen kertominen ja niiden merkitys on lisännyt laulajien innostusta harjoitteluun. Vuosien myötä kuoro on kasvanut yli 60-miehiseksi; esiintymisissä keskimäärin 45 – 55 laulajaa käsittäväksi kuoroksi. Kuntaliitoksen myötä lähes kaikista kuorolaisista tuli oululaisia, mutta edelleen sydämeltään haukiputaalaisia. Muutama kuorolainen on Oulusta ja Oulun ympäristön kunnista. Useat kuorolaiset laulavat myös muissakin lähiseudun tai paikkakunnan kuoroissa. Kuorossa on myös muutama toisen polven kuorolainen, joten perinteet ovat jatkumassa. Tänä päivänä kuoron keski-ikä on 64,5 vuotta. ”Virkaiältään” kaksi vanhinta ovat liittyneet kuoroon 1956 ja mukana on edelleen kuusi miestä, jotka ovat liittyneet kuoroon vuosina 1956 – 1969.
Mieskuoroliiton perusmerkkejä kuorossa ovat suorittaneet vuosien myötä 78 laulajaa ja taitomerkkejä 13 laulajaa. Mukana riveissä on perusmerkin suorittaneita laulajia 32 ja taitomerkin suorittaneita laulajia yhdeksän. Sulasolin jäsenenä kuoro on ollut vuodesta 1956 ja Mieskuoroliiton jäsenenä vuodesta 1975.
Kuoron ohjelmisto käsittää koti- ja ulkomaisten säveltäjien perinteisiä ja hengellisiä mieskuoroteoksia sekä jonkun verran myös viihteellisempää mieskuoromusiikkia. Kuoron pitkäaikainen varajohtaja, director cantus Juha Kivari (I basso) veti useina vuosina kvartettipiiriä sekä harjoitutti perusmerkkilauluja. Mieskuoroliiton uusia perusmerkkilauluja on kuorolaisille harjoituttanut myös kuoron entinen johtaja Pekka Manninen. Vuosina 1997-2012 opettaja, director cantus Lauri Ojala (II tenori) toimi stemmaharjoittajana tenoriäänille ja veti myös kvartettipiiriä sekä harjoitutti kuorolaisista muodostettua Tojota-kvartettia kilpailuja varten. Kuorolle ovat antaneet äänenmuodostusta laulupedagogi Elias Palola, kanttori Markku Liukkonen, laulunopettaja Esko Jurvelin ja laulunopettajaMari Klemettilä Oulusta.
Kuoro on tehnyt neljä omaa äänitettä, vuonna 1989 perinteistä kuoromusiikkia ja vuonna 1991 hengellistä kuoromusiikkia, vuonna 1998 merimieslauluja ja serenadeja sisältävät sekä vuonna 2000 joululauluja sisältävän äänitteen. Merimiesäänitteestä meni kymmenen markkaa oululaisen pelastushelikopteri SEPEn toiminnan tukemiseen. Kuoro on tehnyt DVD-tallenteita Jamppa Tuomisen muistokonsertista ja Veikko Lavi- konsertista. Kuoron piirissä toimii myös pieni soitinryhmä, Sortteeriporukka, joka on esiintynyt useissa tilaisuuksissa kuoron mukana ja ilman kuoroakin.
Kuoro on tehnyt useita konserttivierailuja kotimaahan ja useisiin ulkomaihin mm. USA, Kanada, Unkari, Ruotsi, Eesti, Latvia, Norja, Espanja ja Tanska. Vastavieraikseen kuoro on saanut Amerikan Laulajat Suomen kiertueella, unkarilaisen Työvartioston Keskuskuoron ja latvialaisen Tevzemekuoron sekä useita kotimaisia kuoroja. Kuoro on yhtenä jäsenenä Jokien kuorossa. Muut jäsenkuorot ovat Iin Mieslaulajat ja Pohjan Mieslaulajat Kemistä.
Kuoron puheenjohtajina ovat toimineet perustajajäsen Matti Mannermaa, Matti Nuutinen, Oiva Jounio, Reima Korpi, Veli Huttunen, Paavo Kropsu, Eero Jussila, Erkki Jurvelin kahteen eri aikaan, Tapani Uusinoka, Kauko Ahokas ja Hannu Luhtaniemi vuoden 2007 alusta.
Sihteeri Matti Teräs 05.05.2014